Uusi yritysilme ja graafinen ohjeisto pitää viedä käytäntöön. Sanallisen viestinnän ammattilainen tarvitsee myös visuaalista silmää ja ohjelmistojen hallintaa.
Graafinen ohjeisto antaa vain rungon päivittäisviestintään. Viestintätarpeet ja kanavat ovat niin monimuotoiset, että viestintää tekevien on osattava ohjeiston noudattamisen lisäksi myös soveltaa sitä ja käyttää sujuvasti visuaalisen viestinnän työkaluja. Perinteisen valokuvan rinnalle ovat tulleet animaatiot, infografiikka, 360 asteen videot ja virtuaalitodellisuus.
Miksi kannattaa venytellä visuaalisia taitojaan?
- Visuaalisuus herättää huomion ja pysäyttää paremmin kuin pelkkä teksti. Jo sen vuoksi kannattaa hyödyntää visuaalisuutta.
- Vaikka viesti ei aiheeltaan olisi kovin visuaalinen, niin silti aina on löydettävissä jokin siihen ajatuksellisesti linkittyvä kuva. Kokeile tarkastella aihetta taiteilijan silmin!
- Nykyihmisen keskittymiskyky on enää 8 sekuntia, kun taas kultakalan keskittymiskyky on pysynyt 9 sekunnissa. Visuaalisuus hahmotetaan nopeammin kuin teksti, joten kuvilla voit kertoa enemmän tuossa ajassa.
- Auta katsojaa jäsentämään informaatioita ja nappaamaan viestisi helpommin ja nopeammin. Viestinnän tavoitteena on vaikuttaminen. Auttaa, kun yrität asettua vastaanottajan asemaan.
- Visuaalisuudella on helppo vaikuttaa tunteisiin. Se jättää tunnejäljen, joka muistetaan pitkään.
European Communication Monitor 2017
Kesäkuussa julkaistu, eurooppalaisten viestinnän ammattilaisten parissa tehty tutkimus, European Communication Monitor 2017 paljastaa, että visuaalinen viestinnän rooli on voimakkaassa kasvussa eurooppalaisissa organisaatioissa. Visuaalisen viestintä on tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä osassa myös strategisessa viestinnässä.
EUROPEAN COMMUNICATION MONITOR 2017
Visuaalinen viestintä tulee yhtä tärkeämmäksi eurooppalaisissa organisaatioissa:
Samaa mieltä 94,4 %
Ei samaa eikä eri mieltä 3,6 %
Eri mieltä 2,0 %
Strategisessa viestinnässä visuaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämmässä osassa.
Seitsemän kymmenestä organisaatiosta ilmoittaa, että sidosryhmien visuaalisen viestinnän kysyntä on kasvussa ja vielä enemmän ilmoittaa lisänneensä omaa visuaalista viestintäänsä.
Yleishyödylliset yhteisöt ovat edellä visuaaliseen viestintään panostamisessa. Yritykset ovat vielä toistaiseksi vähemmän vakuuttuneita uuden viestinnällisen osaamisen tarpeesta.
Valmiudet visuaalisten elementtien tuottamiseen ovat jäljessä – paitsi käyttökuvissa (some) ja yritysgrafiikassa.
Suomalaisten yritysten valmiudet visuaalisten elementtien tuottamiseen:
Online-videot 76,0 %
Infografiikka 53,6 %
Käyttökuvat (some) 94,4 %
Yritysgrafiikka 69,3 %
Merkit ja symbolit 49, 2%
Online-animaatiot 26,8 %
Ammattimaiset valokuvat 45,3 %
Ammattimaiset filmit 8,9%
Tilasuunnittelu 23,5 %
Taide 11,2 %
Joka toisella ammattilaisella on puutteita visuaalisen viestinnän taidoissa:
Hyvät taidot 12,1 %
Keskimääräiset taidot 34,4 %
Huonot taidot 53,3 %
Tutkimus tehtiin online-kyselynä, joka sisälsi 31 kysymystä. Kysely tehtiin viikon aikana maalis-huhtikuussa 2017. Kysely lähetettiin henkilökohtaisena sähköpostiviestinä yli 30 000 eurooppalaiselle viestinnän ammattilaiselle. Kutsuttujen lista pohjautui Euroopan viestintäjohtajien liiton (EACD) tietokantaan. Kutsuja lähetettiin myös kansallisten tutkimusyhteistyökumppaneiden ja ammattiyhdistysten kautta. Kaikkiaan 9 895 aloitti kyselyyn vastaamisen ja heistä 3 496 saattoi sen loppuun asti.
Vastanneissa painottuu pitkän linjan ammattilaisten osuus. Seitsemän kymmenestä vastaajasta oli viestintäjohtajia: 37,0 % oli hierarkian ylimmällä tasolla viestintäpäällikkönä ja 30,4 % yksikön päällikkönä. Viestinnän tiimissä tai konsulttina toimivia oli 26,5 % ja muita 6,1 %. Yli kymmenen vuoden kokemus viestinnän johtamisesta oli 63,6 %. Naisia oli 59,6 % ja keskimääräinen ikä oli 41,8 vuotta.
